Habari?

Tämän matkan vuoksi meillä on ollut hyvä syy opiskella jo etukäteen hieman swahilin kieltä. Se onkin yksi mielenkiintoisimmista tuttavuuksista, joita Afrikka on meille tarjonnut. Viimeksi opiskelin uutta vierasta kieltä seitsemännellä luokalla, kun B1-ruotsi alkoi, joten olen ollut innoissani swahilin alkeisopinnoista. Nykyään kielitaitoni riittää tervehtimiseen, kuulumisten kyselemiseen, onnittelemiseen, pahoittelemiseen, hinnan kysymiseen ja yksinkertaisten ostosten tekemiseen. Lisäksi osaan määrittelemättömän määrän yksittäisiä sanoja ja fraaseja. Keskusteluista ymmärrän sanan sieltä, toisen täältä.

Swahili on käytännöllisyytensä vuoksi melko yksinkertainen kieli. Samaa sanaa voidaan käyttää useisiin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi ”habari” merkitsee suoraan käännettynä uutisia, mutta sitä käytetään tervehtimiseen ja kuulumisten kyselemiseen melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa. Habari-alkuisia tervehdyksiä on hieman vaikea kääntää sulavasti suomeksi, koska meillä koko tervehtimiskuvio toimii eri tavoin. Swahilin kielessä ei varsinaisesti ole ”hein” tyyppistä tervehdystä, johon voitaisiin vastata käyttämällä samaa sanaa.

Habari? (Uutisia?)
Habari gani? (Mitä kuuluu?)
Habari za asubuhi? (Suoraan käännettynä: Millaisia uutisia aamuun kuuluu?)
Habari za mchana? (Päivän uutiset?)
Habari za jioni? (Illan uutiset?)
Habari za usiku? (Yön uutiset?)
Habari za leo? (Tämän päivän uutiset?)

Habari-alkuisiin kysymyksiin vastataan aina ”nzuri”, hyviä uutisia. Habari-tervehdys ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan vuorokaudenaikoihin, vaan sitä voidaan käyttää lukemattomissa muissakin yhteyksissä. Pari esimerkkiä:

Habari za nyumbani? (Mitä kotiin kuuluu?)
Habari za kazi? (Mitä töihin kuuluu?)
Habari za safari? (Miten matka meni?)

Toinen monitoimisana on ”pole”, swahilin erikoisuus. Sitä on mahdoton kääntää suomen kielelle, mutta kankeasti sen voisi kuvailla tarkoittavan ”pahoittelut”, ”otan osaa” tai joissakin yhteksissä ”anteeksi”. Oikeastaan se ei kuitenkaan ole mitään näistä, vaan jotakin niiden väliltä. Sanomalla ”pole” halutaan osoittaa myötätuntoa erilaisissa tilanteissa, niin pienissä kuin suurissakin asioissa. Vastaus pahoitteluun on ”asante”, kiitos. ”Pole”, voidaan tokaista yhtä hyvin silloin, kun toinen aivastaa, tai kun hän putoaa kadulla olevaan kuoppaan. Esimerkkejä sanan muista käyttömahdollisuuksista:

Pole za kazi! (pahoitellaan työn raskautta)
Pole za safari! (pahoitellaan vaivalloista matkaa)

Pole sana! (Olen niin pahoillani.)

Swahilin kielessä on myös toinen pahoitteleva sana, ”samahani”, jonka merkitys on ”anteeksi”. Sitä ei kuitenkaan kuule käytettävän juuri koskaan. Välillä tuntuu hassulta, että kaikkeen vähänkin ikävään otetaan automaattisesti osaa käyttämällä sanaa ”pole”, mutta itse pyydetään hyvin harvoin anteeksi, vaikka länsimaalaisittain ajateltuna aihettakin voisi joskus olla. Nämä ovat juuri näitä kulttuurisia piirteitä, jotka tekevät kieltenopiskelusta niin kiinnostavaa.

Mainittakoon vielä yksi yleishyödyllinen ilmaisu, ”karibu”. Sitä on vaikea kääntää yksiselitteisesti, mutta useimmiten sen merkitys on tervetuloa tai ole hyvä. Kun saavutaan vaikkapa kauppaan tai kyläilemään, isäntä tai emäntä toivottaa poikkeuksetta ”karibu”, tervetuloa, käy sisään. Toisaalta samaa sanaa käytetään myös vaikkapa ruokaa tai istumapaikkaa tarjottaessa. Silloin sen voisi kääntää ”ota, ole hyvä” tai ”istu, ole hyvä”. Kadulla kauppiaat huutelevat jo kaukaa ”karibu!” Tällöin merkitys on taas hieman erilainen: ”olkaa hyvä, tulkaa ostoksille”. Oikea vastaus siihen on jälleen ”asante”, kiitos. On tapana sanoa kiitos, vaikka vastaus sinänsä olisikin kieltävä. Esimerkiksi tarjotusta taksista voi kieltäytyä sanomalla "asante sana", kiitos paljon, ja pudistamalla päätä hymyillen samalla ystävällisesti. Kun kiitellään vaikkapa vieraanvaraisuudesta, vastapuoli sanoo ”karibu”, jolloin merkitys voisi olla esimerkiksi ”ei kestä kiittää”, ”ole hyvä” tai ”kiitos itsellesi”. Välillä tuntuu jopa koomiselta, kun keskustelua lopetellessa voidaan sanoa helposti viisi kertaa ”asante sana” (kiitos paljon) ja toiset viisi kertaa ”karibu sana” (olepa vain niin hyvä).

Arkipäivän keskustelujen vaikeus on siinä, että ei ole mahdollista edes tervehtiä toistamalla sama sana, jolla vastapuoli on avannut keskustelun. Pitää kaivaa salamana omasta muististaan oikea vastaus oikeaan kysymykseen. Tervehtimisessä käytetään myös kunnioittavaa sanaa ”shikamoo”, johon vastataan ”marahaba”. Erityisesti nuoret saattavat myös kysyä ”mambo vipi?”, mitä kuuluu, johon vastataan ”poa” tai ”safi”.

Habari? --> Nzuri!
Karibu! --> Asante!
Pole! --> Asante!
Shikamoo! --> Marahaba! 
Mambo vipi? --> Poa.