Laula kukko, laula kukko

Täällä eläminen tuo päivittäin mieleen Avara luonto -ohjelman. Koska talojen ikkunat ovat ilmanvaihtosyistä auki ympäri vuorokauden, meidät ja pihan olennot erottaa sisälläkin ollessa vain hyttysverkko. Niinpä kaikki äänet kuuluvat erittäin hyvin. Tänä aamuna heräsimme taas kerran veret seisauttavaan huutoon: kukko availi ääntään parin metrin päässä meidän sängystä. Siitä lähtee muuten yllättävän kova ääni… Ääntelyn välissä ehdimme joka kerta vajota jonkinlaiseen horrokseen, joka taas minuutin päästä katkesi kiekumiseen. Näin jatkui hetken verran, minkä jälkeen menetin hermoni. Pyysin kukkoa ystävällisesti poistumaan paikalta, mutta hän ei luovuttanut helpolla. Sain avata oven, kohdata herran silmästä silmään ja ladella muutaman katteettoman uhkauksen ennen kuin se alkoi harkita siirtymistä. Vaihdoin kieltäkin varmuuden vuoksi, ettei vastapuoli voisi vedota huonoon suomen kielen taitoonsa. Lopulta pääsimme yksimielisyyteen, mutta sitä ennen sain huomata, että kukko ei todellakaan kumarra ketään. Se tuntee oman arvonsa ja käyttäytyy sen mukaisesti – kuten pihan kuninkaan kuuluukin! Normaalioloissa olemme kukkojen kanssa hyvissä väleissä. Ne ovat komeita katsella tepastellessaan ympäriinsä. Kukkojen lisäksi täältä löytyy myös kanoja ja maailman ihanimpia pieniä tipuja. Kun pienet höyhenpallerot ulkoilevat, täytyy jonkun pitää vahtia, etteivät kissat pääse apajille…!

Myös pihan kissat ja koirat ovat tulleet meille erittäin tutuiksi. Useamman kerran päivässä kuulemme ikkunan alta tai oven ulkopuolelta naukumista, kun joku kisuista haluaisi tulla meille kylään. Minun kissa-allergiani takia olemme linjanneet niin, että eläimet eivät tule sisälle, vaan niitä silitellään ainoastaan ulkona. Välillä päätös on kuitenkin kissojen kohdalla lähellä horjua, kun joku raapii ovea ja naukuu oikein surkealla äänellä. Yksi kissoista kuulostaa aivan pieneltä vauvalta naukuessaan täydellä volyymilla ja oikein surkealla nuotilla. Hänen swahilinkielinen nimensä tarkoittaa kovaäänistä, ja ääntely tuokin mieleen korissa itkevän Mooses-lapsen. Toinen kissoista taas pyyhältää paikalle kuin formula joka kerta, kun liikumme pihalla. Hän on erityisen skarppina iltaisin, kun siirrymme ulkokautta suihkuun. Hän haluaisi olla myös siellä seurana, vaikka ei pidäkään vedestä. Varsinainen taistelu onkin päästä suihkun jälkeen takaisin sisälle ilman seurankipeää kissaa. Juttelemme kissoille usein sisällä puuhaillessamme, hyttysverkot mahdollistavat senkin. Normaalioloissa emme ole erityisen suuria eläinten ystäviä, mutta jotenkin eläimet ovat täällä itsestäänselvä osa elämää. Niin kissat kuin koiratkin ovat aika liikuttavia touhottaessaan pihalla peräkanaa. Lähettiperheiden koirat ja kissat ovat suurelta osin kadulta heikossa kunnossa löytyneitä eläimiä, jotka on hoidettu kuntoon ja otettu lemmikeiksi.

Lemmikkien lisäksi täältä löytyy runsaasti muutakin eläimistöä. Malariahyttyset aktivoituvat, kun pimeys alkaa laskeutua noin seitsemän aikaan illalla. Malaria on loistauti, joka leviää hyttysten välityksellä: loinen kulkeutuu piston seurauksena ensin ihmisen maksaan ja sieltä punasoluihin. Tauti kuuluu maailman suurimpiin terveysongelmiin; malariaan sairastuu yli 500 miljoonaa ihmistä vuodessa ja kuolee yli miljoona. Kuolemista suurin osa, yli 90 prosenttia, tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vaikka meidän käyttämämme ennaltaehkäisevä Lariam-lääke aiheuttaa voimakkuutensa vuoksi monille hyvinkin ikäviä sivuvaikutuksia, on malaria-alueelle matkustavan kuitenkin järkevää ottaa jokin malarialääkitys käyttöön. Jos Lariam ei sovi, vaihtoehdoksi saattaa käydä Malarone, joka tosin on hyvin kallis pitkäaikaisena kuurina. Mikään lääke ei anna sataprosenttista suojaa malariaa vastaan, joten iltaisin hyttysiltä täytyy muistaa suojautua vaatteilla ja hyttysmyrkyillä. Lisäksi nukumme hyttysverkon sisällä.

Olemme kohdanneet myös liskoja ja muita vipeltäjiä, joita yleensä näkee vain Korkeasaaressa tai Tropicariossa. Pienimmän, vain noin kahden sentin mittaisen liskon löysimme meiltä sisältä, mutta ulkona on juoksennellut tosi isojakin yksilöitä. Liskot maastoutuvat hyvin ympäristöönsä, joten niitä ei ole helppo huomata. Tappavia käärmeitä ja hämähäkkejä täällä elelee tietysti myös, mutta ne tulevat hyvin harvoin edes pihaan saati asuntoihin sisälle. Hyönteistutkijalle Afrikan täytyy olla paratiisi, koska vastaan tulee päivittäin mitä erikoisemman näköisiä ötököitä. Yksikin näytti aivan isolta vihreältä lehdeltä, kunnes lähti liikkeelle.